Yrsa-Ulpukka Pikkumusta on kisannut ensimmäiset kisansa! Ei tosin millään vakuuttavalla menestyksellä, mutta ei se mitään! Minua jännitti arveltua vähemmän, koira oli rauhallinen, eikä riehunut samalla tavalla kuin äitinsä. Ekoissa kisoissamme kun oltiin, niin en oikeastaan tiennyt, miten Yrsa käyttäytyy radan reunamilla. Niissä harvoissa mölleissä, joissa on käyty, on Yrsa tullut autosta paikalle, tehnyt hommat ja lähtenyt pois. Kisoissa taas usein joutuu odottamaan vuoroaan muiden suorituksia katsellessa. Nastahan vetää tuosta ihan kauheat kilarit, minkä takia mulla on sille kädessäni nameja (temppuja vastaan niitä saa!) niin kauaksi aikaa, kuin se vaan on mahdollista. Siis rata-alueen ulkopuolelle saakka. Sitten koira tiukkaan hallintaan ja radalle käskyn alla. Yrsa oli mulle aika iso kysymysmerkki, ihan erilainen kun muutenkin on kuin äitinsä. Ekalle ja tokalle radalle menin sen kanssa melko samalla tavalla kuin Napen kanssa, mutta viimeiselle radalle mennessä päätin kokeilla, miten se reagoi, jos annan sen katsella edellistä kisaajaa (Nastaa ei voi laskea katselemaan, se huutaa kurkku ja hihna suorana radalle!); Yrsapentu katseli ihan rauhallisena radalla juoksevaa koiraa, välillä kyttäsi minua, että saakohan tästä nätistä käytöksestä namia. Sai siitä vähän. Tuo katselu kuumensi kyllä Yrsaa (mikä oli tarkoituskin!), mutta ehkä vähän väärällä tavalla: Yrsapentu kaahotti menemään ilman korvia, eikä ohjausyrityksetkään oikein menneet perille! No tätähän tämä kisaamisen aloittaminen on: harjoittelua yhteisiin rutiineihin. Ensi kerralla jatketaan harjoituksia! Ja kyllä näihin ratoihin muuten ihan tyytyväinen olla saa. Ja kun katsoo videota, tietää mitä treenata ensi viikolla ;)
Äitikoira ei suoriutunut omasta urakastaan tulosten valossa sen paremmin, mutta Napetinkin ratoihin olen kyllä tyytyväinen! Eka rata kylläkin keskeytettiin, kun Nasta karkasi kontaktilta, ei osannut keppejä ja teki aivan karmean lentokeinun! Lopetettiin siis tuohon puomilta karkaamiseen, sitä en hyväksy yhtään. En ole tehnyt työtä kontaktien eteen siksi, että kisoissa voisi kriteeristä lipsua! Nape ei olekaan varastanut kontaktilta sitten ykkösluokan. Vai kerran se taisi kolmosissa varastaa, mutta keskeytin myös silloin radan siihen. Muuten radat oli sujuvia ja tuolla rimantippumishallissa ei niitä rimojakaan rapsahdellut kuin yksi Napelta, kaksi minulta kun lopetin ohjaamisen. Jee!
Seuraavat kisat molemmilla lassieilla on kahden viikon päästä Lappeenrannassa. Sitä odotellessa treenataan Ulpukan kanssa keppejä etupalkalla parin esteen takaa sekä tietenkin rengasta. Ja mikäpä jottei puomi-keinu -erotteluakin, vaikka tuo kisaradalla sattunut jänskätys taitaa mennä kokemattomuuden piikkiin vielä!