maanantai 26. marraskuuta 2012

Napen ACE-treenit

Lauantaina koitti siis se odotettu päivä, joksi oltiin varattu valmennus ACElle Kuopioon. Ajelemaan lähdettiin seitsemän jälkeen aamulla. Matkalla oli sumuista ja pimeää, ja pari kertaa matkan aikana käväisi mielessä, että kyllä pitää ihmisen olla hullu kun viikon ainoina vapaapäivinä herää vapaaehtoisesti kuudelta ja ajelee toiseen kaupunkiin juoksemaan itsensä rättiväsyneeksi. Kaiken kukkuraksi me mentiin täältä Joensuusta taloudellisesti kolmella autolla, sillä minä jäin Kuopioon, Veera tuli Joensuuhun ja Ida ajeli Mikkelin kautta takaisin Lappeenrantaan. Silkkaa pähkähulluutta siis koko reissu!

Mutta kyllä sinne kannatti kuitenkin ajella, sai taas hyviä vinkkejä tuon pennunpampulan jatkoa ajatellen! Rata ACElla oli 35 estettä pitkä. Tutustuttiin aluksi koko rataan, mutta koutsimme Tiia sanoi että toki mennään jokaisen osaamistason mukaan, on se sitten kolme tai 35 estettä. Tässäpä huisin hieno tietokoneohjelmalla tehty ;) ratapiirros:

Koska Napsuttimella oli juoksut, tarjouduin treenaamaan vikana, vaikka Tiia sanoikin, ettei sillä pidä olla mitään väliä. No, me oltiin kuitenkin viimeisiä eli olin siis ehtinyt katsella muiden suorituksia ja rengas vaikutti vaikealta. Tiia kertoi, että tuon mallin rengas, Smartin rengas, on tuottanut vaikeuksia lähes kaikille koirille. Myös jo kisaaville. Meidän treeniseurana ollut wörkkerirusselin omistajakin kertoi, että hänen koiransa osasi renkaan, mutta kun ACElle ostettiin uusi, Smartin rengas, he treenasivat sitä viisi viikkoa 1-2 kertaa viikossa. Huh! Eipä se sitten onnistunut muilta koirilta, eikä Lenniltäkään, mutta nohevana poikana Late meni ja osasi renkaan! Minuu ihan jännitti, miten Napen kanssa käy ja otin renkaan yksittäisenä ensin. Ei mitään ongelmia. Jee! Sittenpä lähdettiin tuskailemaan radan kanssa alusta asti. Neloselle heitto taakse ja valssi, a:lle persjättö että saadaan linja oikeeseen putkiaukkoon. Tiia halusi, että mennään rata kisanomaisesti, eli kontakteille ei jäädä seisoskelemaan. Vapautin siis Napsuttimenkin heti, mutta enpä oo ihan varma, tuliko se jo valmiiksi läpi... Tuota kohtaa ei kuitenkaan tehty kuin kerran, joten suurta vahinkoa ei saatu aikaan jos näin tapahtui. 

Ysin jaakotuksen (oliksse jaakotus?) jälkeen Nape ei jostain syystä lukinnut putkea 11 ollenkaan. Teki mieli työntää se sinne vastakkaisella kädellä, mutta siitä olis ACElla tullu vain huutoa :D Miehän siis käytän Sepsulle (ja varmaan Napellekin??) vastakkaista kättä jos oma linja kääntyis jo eri suuntaan kuin missä suorittamaton este on. Sitä ei kuulemma sais tehdä. Mutta Sepsu tajuaa sen täysin. En muista miten Napen kanssa asia on. Saatiin se Nape sinne putkeen kuitenkin lopulta! Tiia antoi siunauksensa selityskombolle "ekaa kertaa juoksuinen pikkuinen, ekaa kertaa juoksuhousuissa, ekaa kertaa juoksuhousuissa treenaamassa". Mutta antoi silti kotiläksyksi opetella tuota irtoamista. Kyllähän se kotihallissa irtoaa... Perusselitys, heh. Mutta kotihallissahan aina sujuu asiat paremmin. Tuo pohja muuten oli hieman liukas, sen huomaakin parissa kohdassa videota. Ja eka (vai toinen?) meno kepeillekin keskeytyi kun Nape liukastui ja tuli pois. Tuossa tekonurmessa on pidempi "ruoho" kuin meillä Kaislakadulla, eikä yhtä paljon kumirouhettakaan. Tai no, meillä on kyllä sitä kumirouhetta ihan toisenkin hallin tarpeisiin...! Mutta Nasta oli kyllä koko treenin ajan hihassa kiinni, mitä se ei kyllä mielestäni tuolla tavalla tee. Samoin kolisutteli rimoja, vaikka ne oli 40 cm:ssä. Kotihallilla se on tehnyt muutaman kerran maksihypyillä rataa, eikä ole kolissut. En keksi oikeasti muuta selitystä kuin liukas ruoho ja juoksuhousut. Ei oo kiva hypätä tuolla kombolla. Serallehan tuo ACEn alusta ei mielestäni oo koskaan ollu liukas, en tiedä miks Nasta siinä liukastelee. Oiskohan sinne vaihdettu ruoho? Ulkona hallin ulkopuolella nimittäin oli isot kasat tekonurmea. En tiedä. Tai sit Napen tassuissa ei oo kitkaa...

Seuraava tutustumisessa päänvaivaa aiheuttanut kuvio oli 13-14-15, mutta se sujuikin oikein mainiosti. Hienosti irtosi Nape myös esteelle 18, kun heitin sen kädenojennuksella sinne. Päästiin muuten Nastan kanssa tuosta treeniporukasta pisimmälle ekalla kerralla, esteelle 31! Saatiin sen kunniaksi aplodit :) Tiia sanoikin, että miun ohjaus on tosi nättiä perusohjausta, ja kun koira tulevaisuudessa irtoaa enemmän, ei miun tarvii saatella sitä niin paljon eikä juosta sen kanssa ihan joka esteelle. Saadaan sitten oikein nätit ja sujuvat radat. Treenilistalle siis irtoamiset! Sitä olisi tarvittu myös lopun 32-33-34 -kohdassa. Tajusin jälkeenpäin, että mullahan on koirille irtoamiskäsky, joskaan en tiedä osaako Nape sen vielä täysin. Mutta videollakin taidan onnistuneessa 32-33-34 -pätkässä käyttää sitä: "menehyppy!". Eli siis "mene!" toimii meillä lähetyskäskynä. Myös loppusuorilla mulla on käytössä "menemenemene" eikä "eteen", kuten useilla muilla on.

Ohjaaja alkoi olla lopussa jo aika väsynyt, eikä ohjaaminen ollut ihan sataprosenttista. Olihan siinä jo juostukin. Hyvin saatiin kuitenkin tehtyä, ja Tiia muistutti vielä lopuksi, että tavoitteena olisi koira, joka tuijottaa rataa ja esteitä, ja vain vilkaisee ohjaajaa välillä. Siis itsenäinen koira, joka kysyy vain vihjeitä ohjaajalta, mihis sitten mennään. Irtoamista esteille ja omatoimisuutta kannustamaan siis. Mitäpä sitä turhia enää löpisemään, tässä videotodisteita Nastan juoksutreenistä (innostuin hieman kokeilemaan koneen video-ohjelmaa, tai sen editointimahdollisuuksia..heh!). Linkkinä, kun on taas niin jättikokoinen tiedosto, här var så goda:

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Erilaiset treenit

Napsun eilisen ACE-treenin videomatskua odotellessa (siis videohan on mulla itselläni, mutta en jaksa vielä editoida sitä...) näette nyt jotain normaalista treeniblogimatskusta poikkeavaa: Koira soittaa pianoa! Ja laulaa! Saanko esitellä: Kukka Ruukkunen a.k.a. Sepi Lepinkäinen ja pianonsoiton jalo taito: 


torstai 22. marraskuuta 2012

Sepsun ihka omat treenit

Niin, Sera sai kunnian lähteä keskiviikon treeneihin ihan kahdestaan miun kanssa, sillä Nape-Napsutin aloitti tiistaiaamuna juoksut. Tai mie katselin jo maanantai-iltana, että Sera nuuskuttelee Napen takamusta oikein antaumuksella, mutta paperitesti ei tuottanut tulosta. Tiistaiaamunapa sitten tuotti. Ja tänäänpä sitten veri virtaskin oikein kunnolla. Ihanaa. No, nyt on Nastakin Oikee Narttu, vaikka kunnon bitchiä se on jo jonkin aikaa esittänytkin ;) Kyllä sillä kestikin, sehän tulee ensi viikolla 1v 2kk! Sera tais kuitenkin olla vain 10 kk kun se ekan kerran juoksi. No, nyt on kaksi narttua talossa ja toinen pitää vähän aikaa treenitaukoa omalta hallilta.

Toinen sen sijaan ei, ja sepä olikin aivan huikeen innoissaan, kun se pieni luikero ei päässytkään eilen treeneihin mukaan, vaan vain Hänen Narttuattaruutensa yksinään! Sepi oli jopa niin innoissaan, että matkalla hallille varasti miun treeniliivin taskusta narupallon ja heitteli sitä itselleen! Se oli niin liikuttavan ihanaa, että autoin miestä mäessä (tai koiraa metsäpolulla) ja heittelinpä miekin sitä palloa Sepsulle. Ihana ilopuuska! Rata treeneissä oli sujuva, alun pakkovalssikin sujui, vaikka Seralle on ollut vaikeita aloitukset, joissa kaks ekaa hyppyä on peräkkäin, mutta toinen hypätäänkin takaa. Ja siis vaikeita sillon, kun mie oon kakkosesteen takana vastaanottamassa pakkovalssiin. Tämähän siis suomeksi tarkottaa sitä, että me ei näköjään olla treenattu pakkovalsseja juurikaan, koska koira ei niitä hyvin lue! Varsinkin keskellä rataa olevat tuon alun kaltaiset pakkovalssit (jos niitä nyt ehtii tekemään) on vaikeita kun koiralla on vauhtia ja lukee itse rataa. Päättää itse mihin menee. Ja itse asiassa viime kesänä Mikkelissä kisoissa esteet 1 ja 2 olivat juurikin noin, kuten eilen treeneissä, ja eihän se miun ohjaukseen tullut, vaan hyppäs kakkosesteen suoraan! Hyi minuu kun en oo pakkovalssitellu!

Toinen treenilistalle laitettava asia on etupalkka kontaktille. Sera jäi jummaamaan a-esteelle, kun jäin taakse oottamaan koiraa seuraavalle hypylle. Kun sanoin "koske", jäi Sepu ylös/puoliväliin estettä. Hö. Jos kuljin mukana ja sanoin käskysanan, tuli koirakin nätisti 2on2offiin. Etupalkka kontaktille siis ja itse jään taakse! Makkaraa kilokaupalla kolmen metrin päähän kontaktista, eiköhän ala houkuttaa enemmän kun miun seura!

Nasta ei kuitenkaan joudu ihan treenaamatta olemaan, sillä lauantaina ollaan menossa ACElle treenaamaan melkein-lassie-porukalla. Mukaan lähtee siis Ida ja Lenni, joka on Napen veli, sekä Veera ja Late, Napen serkku. Mukaan piti tulla myös Jennin ja Napen Elvis-isukin, mutta he eivät saaneet enää treenipaikkaa, kun joku muu oli ostamassa niitä samaan aikaan. Höh. Kolmen lassien lisäksi ryhmässä on kaksi muutakin koirakkoa, ei aavistustakaan minkärotuisia tai -tasoisia. Se nähdään sitten lauantaina! Acella saa siis treenata juoksupöksyt jalassa, tämän varmistin heti, kun Nape aloitti juoksunsa. Ja tottakai se muuten aloitti heti sillon juoksut, kun jotain erityistä oli sovittuna, ja siitä erityisestä oli jopa maksettu! Se tekee sen varmasti ihan tahallaan, senkin pieni Lurkki Suolanen, kuten yksi sen lukuisista lempinimistä kuuluu! ;) Perjantai-iltana olis Koirakoulu Napakalla möllit, joihin alun perin oli tarkoitus mennä hämmästyttämään taitavilla collieilla ;), mutta Napelta jää nämä kinkerit nyt juoksun takia välistä, Lenni huilaa muuten vaan kun sillä on treenejä tulossa paljon, ja Late miettii vielä menemistä. Me ainakin Idan (ja ehkä myös Veeran) kanssa istutaan perjantaina meillä ja katsellaan, mitä Lenni tuumaa juoksuisesta siskolikasta. Toivottavasti ei hullaannu täysin, että jaksaa seuraavana aamuna juosta vähän agiradalla. 

Tällaisia suunnitelmia ja treenejä tällä kertaa! Pitää palata tuohon Acen treeniin alkuviikosta. Videota pitäisi olla luvassa, katsotaan onko tekniikka puolellamme. Aina se ei ole. Terv. nimim. "humanisti"

maanantai 19. marraskuuta 2012

Nopean vapautuksen ongelma

Käytiin Annin kanssa treenaamassa pentujamme ja virkisteltiin vanhuksia. Annin Nuura teki lähes suorat 6 keppiä, jipii! Nape teki keppejä, plus keppien alkuun ja loppuun pari estettä. Kokeiltiin myös hallilla olevaa rataa, joka muuten sujui mainiosti, mutta Nasta oli sitä mieltä, että keinulle ei tarvii jäädä 2on2offiin. Vuorossa oli siis nopeen vapauttamisen kontaktit, jossa Nape palkkautuu seuraavista esteistä, enkä siis vie sille nakkia kontaktille. (Onneksi mulla on Anni, tuo kouluttajaguru treeniseuranani!) Nasta kyllä osui kontaktille joka kerta - meni 2on2offin "kautta", mutta se ei riitä, sillä mie haluan, että se pysähtyy kontaktille. Kas kun Nape on niin nopee, että siinä saan vähän hengähdys- ja miettimisaikaa radalla, kun koira pönöttää kontaktilla! 

Videosta näkee, miten hienosti se pysähtyy A-esteelle ja puomille, mutta keinu menee läpi. Sanoinkin Annille, miten sitä sitten joskus malttaa olla kisoissa jatkamatta rataa tuollasen keinun jälkeen, kun koira kuitenkin koskettaa kontaktia ihan selvästi, mutta ei jää kriteeriin. Varsinkin jos olis virheetön rata takana. Anni takoi parilla pikku lauseella järkeä ja malttia miun päähän: "Se on nuori koira. Jos starttaatte jo keväällä, teillä on aikaa korjata pari keinua ja nousta sitten myöhemmin. Näitä olis ikävä korjata sitten myöhemmin." Niin totta!



Heti videon loppumisen jälkeen Nasta jäi 2on2offiin ja palkaksi se sai jatkaa rataa. Loppuosa radasta on toisella videolla. Vaikka kirjoitinkin eiliseen aloitukseen, että kepit radan osana on Nastalle vielä hankalaa, tänään kepittely sujui huipusti. Nasta on opetettu Susan Garretin 2by2 -menetelmällä. Jossain vaiheessa, ehkä ensi talvena, voisi katsoa josko Nape oppisi kepittelemään melomalla. Välillä se jo hakee siihen suuntaan, mutta tämä pujottelu riittää meille tällä hetkellä mainiosti. Näillä kepeilläkin se on jo nopeempi kun Sepsu! Videolla Nasta ei löydä puomia. Se oli ihan kiinni putken selkämyksessä, eikä oikein aluksi Nastan silmiin löytynyt. 



Seran kanssa tehtiin sama rata kerran läpi, hyvin meni. Hypyt oli tosin minissä, en jaksanut nostaa kummallekaan koiralle yhtään ylöspäin... Mutta hyvä on Serallekin välillä tehdä rata helpoksi ja huolettomaksi - saa vaan juosta eikä tarvii hypätä! Sera on muuten siitä kiva elukka, että se tekee hirmu nätit 2on2offit treenatessa, mutta kisoissa se vaikuttaa siltä, kun se kuulis ekaa kertaa koko "koske!!" -käskyn. En edes jännitä kisatessa enää, joten jännitystäkään se ei oikein voi aistia. Tai on mulla varmaan kisoissa aina vähän eri fiilis kun treenatessa, mutta silti. Ah. Ihanaa, kun ei koskaan tiedä ottaako se ne kontaktit vai ei. Tämän takia Nastalta tullaan vaatimaan 2on2off AINA! Alusta lähtien!!

Seran video linkkinä 
(on niin suuri tiedosto, ettei puhelin lähettänyt sitä gmailiin)

Jatkossa pitää siis Nastan kanssa muistaa tehdä nopeita vapautuksia kontakteille ja sitten perään keinu. Johon pitää jäädä myös. Palkaksi pari estettä. Jos meinaa tulla läpi, palkkaus keinulle 2on2offiin ja sit vapautus. Vaikeempien keppikulmien treeniä. Seran kanssa perus ratatreeniä vaihtelevan korkuisilla hypyillä. Keppejä voisi kyllä Sepsunkin kanssa kunnolla vedättää. Ja tehdä etupalkalla. Siinäpä meille ohjelmaa loppuvuodeksi!

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Aloitetaan!

Päätin aloittaa Seralle ja Nastalle oman treeniblogin. Saan saman katon alle sekä suunnitelmat että tehdyt hommat, joten jos en muista mitä pitikään seuraavaksi tehdä, voin vilkaista täältä. Lähinnä blogi toimii siis itselleni muistilistana treeneihin, mutta myös kisaraportit löytyvät täältä. 

Seran kanssa ollaan pienimuotoisella kisatauolla, joka päättyy Joan itsenäisyyskisoihin. Tai oikeastaan kisatauko vasta alkaa noista kisoista, sillä joulukuun kisojen jälkeen seuraavat kisat Seralle on suunniteltu maaliskuun lopulle, Pärnällä taas. Samoissa kisoissa kisauransa toivon mukaan pääsee aloittamaan pikku-Nasta, joka tulee kisoja edeltävänä torstaina 18 kk 1 pv. 

Seralla ja mulla on SM-nollien puolileikkimielinen keräämistavoite, eli yritetään tehdä nollia ja ehkä jopa se tuplakin! Kaksi on jo kasassa ja muutama yliaikanolla, mutta niitähän ei lasketa. Yliaikanollien vuoksipa meidän SM-nollatavoite onkin leikkimielinen, sillä meidän pitää tehdä todella kovasti töitä että päästäisiin ihanneaikaan. Jos juostaan äärirajoilla, Sepsulta usein tippuu rimat, kun hyppää huolimattomasti. Joskus kuitenkin onnistutaan, ja siitä tuloksena yksi hyppisnolla ja yksi aginolla. 

Nasta osaa jo kaikki esteet yksittäisinä ja suurimman osan radallakin. Kepit osana rataa on vielä vähän vaikea juttu, mutta meilläpä on aikaa treenata! Nastan kanssa treenataankin nyt vuoden loppuun asti säännöllisen epäsäännöllisesti: vapaavuoroilla käydään mitä ehditään, ja keskiviikkoisin Seran treenivuoron lopuksi Nape yleensä tekee radanpätkää. Usein meidän kanssa vapaavuoroilla treenaa Anni oman "pentunsa" Nuuran kanssa. Silloin me kepitellään ja tehdään yksittäisiä pikkujuttuja, kuten viimeksi puomia etupalkalla, nopeella vapauttamisella ja odottamisella. 

Ensi vuoden alusta lähtien Nastallakin on oma treenipaikka, joten sekin pääsee treenaamaan vähän pidempää rataa useammin kuin nyt. Sitten treenataan kepit ratakuntoon ja yritetään maaliskuussa aloittaa kisaura! Sepsu jatkaa puurtamista ja koitetaan saada ainakin yksi nolla vielä kisakirjaan. Se olkoon meidän kevään tavoite! 

Sepsun ja Napen treeniblogi auetkoon NYT!