Eilen oltiin taas normitreeneissä. Meiän treeniryhmä on touko- ja kesäkuun ajaksi hieman kutistunut minuun ja Jonnaan, joten Veera tuli Laten kanssa vähän kattelemaan meiän menoa ja tekemään itsekin vähän jotain. Ensi viikollakin joku oli tulossa meiän ryhmään - onneksi, ettei meiän tarvii Jonnan kanssa kaksin kantaa esteitä. Hallissa oli edellisillan jatkokurssilta jäänyt Seppo Savikon koulutusrata, joten sitähän me sitten tehtiin. Tällä kertaa tajuttiin videoidakin! Kävin alussa merkkaamassa kakkosesteen, se kun ei ollut ihan linjassa ykkösen kanssa. Miun ja kakkosesteenkin väliin jää siis sivuttaisuunnassa pari metriä, vaikkei se tuossa videolla näykään. Kepeille vedin itse liian paljon Nastaa joten tuli ohi, pussiin taisin ohjata huonosti. Loppu menikin sitten hyvin, puomin ylösmenonkin ottaa, vaikka videolla näyttää vähän huolestuttavalta. Tässä eka pätkä rataa:
Ja tässä lähempää tuo loppupätkä:
Seran kanssa otin alun vähän eri tavalla. Jos teen Seran kanssa vähänkin väärään aikaan persjätön, se tiputtaa rimat. Se pitäs tehdä ihan viime hetkellä. Otettiin sitten alku eri lailla, mutta toimi Seralle oikein mainiosti. Aluksi tuolla A:n jälkeisillä hypyillä Sera meni pari kertaa tuolle hämyhypylle, mutta saatiin se sitten lopuksi onnistumaan. Huomautin asiasta melko kovasti, minkä jälkeen Sepsuli oli vähän enemmän kuulolla ja tuli käteen paremmin. Sanoinkin Sepsulle että miks se nyt rupee irtoilemaan kun ei aiemminkaan oo irtoillu! Tätä on kyllä joskus muulloinkin ollut esillä, eli Sera valitsee itse esteet kun sopivia on lähellä. Kauashan tuota ei saa irtoomaan oikein kunnolla. No, makkaralla ehkä. Tässä Seran rata:
Koska oltiin niin vähälukuisina liikenteessä, päätettiin tehdä tuo Sepon radan loppukin. Sitä ei sillon koulutuksessa tehtykään, vaan keskityttiin alkupätkän hiomiseen. Nasta teki oikein nätisti senkin, mitä nyt mulle meinas tulla vähän kiire lopussa. Pussista Napetti tuli ohi pari kertaa ja mietittiin pitkään että mikä siinä oikein mättää. Sit Veera ehdotti, että kääntäisin ihan kunnolla olkapäätä vetämään ja niinhän se sitten onnistui. Veera on fiksu! Napen menoa:
Seralla loppupätkässä ei ollukaan mitään ongelmia, kattokaa vaikka:
Huomenna meidän matka käy kohti Mikkeliä, missä kisataan Napetin kanssa ykkösissä (kääk lähtövuorossa toisena!!) lauantaina ja Seran kanssa kolmosissa sunnuntaina. Saa nähdä onko Sepsuttimen vauhti kasvanut, se kun kävi tänään parturissa. Pitää ehkä valmistautua radalla tekemään hätäratkaisuja, jos en ehdikään ohjauksiin! Sera ainakin heti muuttui röyhkeeks, yritti pöydästä ottaa ruokaa, komens minua ruokapöydän vieressä antamaan sillekin ja hyppäs vielä soffallekin! Hurja lassie! Otettiin turkki kokonaan alas lukuunottamatta erittäin katu-uskottavaa irokeesia. Tarkoitus oli alunperin jättää parisenttinen turkki, mutta se puuhka oli niin paksu, että trimmeri ei siihen pystynyt pidemmällä terällä. Lyhyt terä sitten hoiteli homman :) Meiän trimmaaja, Maria, sanoi, että viikon-parin päästä se on jo kasvanut oikein söpöksi ja hyvän mittaiseksi. Minuu ei kyllä yhtään haitannut tuo lyhyt turkki, Sera on miusta niiiiiin söpö tuossa vauvalookissaan! Loppukevennyksenä tosi huono kuva Serasta kesätukassa:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti