sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Kuviot haltuun

Kuten lupasin, kuvasin treenit. Ja se on tavoitteena nyt talvikaudella jos ei joka kerta, niin usein ainakin. Hallissa oli simppeli rata, varmaan ykkösluokan tasoa, joten minä käänsin pari numerokylttiä ympäri että saatiin vähän kiemuraa ja haastetta radalle. Tässä kotikutoisella ratapiirrosohjelmalla tehty kuva radasta:


Vitoselle tein niiston ja 12 & 13 väliin sylkkärin. Kolmentoista toisella puolella oli seinä, joten pidempää kautta ei mahtunut pyöräyttämään. 17 jälkeen valssi ja normaalisti loppuun. Molemmat teki hienosti ja hyvin. Sera tiputti pari kertaa riman 9, ja ekalla kerralla ilmeisesti rima jäi jotenkin takatassujen väliin kun piti jalkaa ilmassa. Pikainen kopelointi ja tsekkaus - jalka oli taas kunnossa. Tärähti vaan. Korjattiin tiputtaminen niin, että en tehnytkään ysin jälkeen valssia, vaan takaaleikkauksen putkelle 10.  Kieputus takahypyillä 12-14 sujui molemmilta hyvin. Toisella kerralla Nasta meni sivusta puomille, varmaan puoltoista metriä alusta, eli todellakin kontaktipinnan ohi! Otettiin sitten uusiks ja vähän paremmalla ohjauksella (sylkkärintapaisella), vaikka se hidastaakin menoa. Tarkasti, Anni!

Nastan eka kiekka, jossa pari rimaa tuli alas. Korjattiin sitten ne ja otettiin lähinnä loppupätkää, jossa meinasin olla esteillä 16-17 myöhässä: Niin tai siis olin myöhässä. Kyllä se sitten alkoi sujumaan, kun keskityin! Hetsasin vähän Nastaa puomille ja vapautin nopeesti. Selvisin silti alta pois esteellä 16

Seran eka kiekka, jossa sattui tassuun :( Korjattiin rimantiputus ja jatkettiin loppuun. Heitin puomin alastulolle nakin, joka tais juuttua kurkkuun, hupsis! 

Otettiin lopuksi vielä molempien kanssa niistoa ja leijeröintiä kepeille: Nasta 1Nasta 2 (vähän puomiakin)Sera 1 ja ulvova mylläri sekä Sera 2. Nastan kanssa treeni tuli todellakin tarpeeseen: Lappeenrannan kisoissa Nasta kielsi niiston ja nyt tuli toiselta puolelta niistäessä riman ali! Miun henkilökohtainen valmentaja Anni L. mietti, josko Napella olis ollut joku jumi toisella puolella ja siksi tullut ali. Voi ollakin! Itse ajattelin myös, että ohjaaja oli huonompi toiselle puolelle ohjatessa ja oli edessä, jolloin Napetilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin tulla ali, koska hypätessä joku olis ollut edessä. Sekin voi olla. 

Päätin, että nyt talvikaudella treenatessa tehdään ehkä kerran ratatreeniä ja loput treeniajasta tehdään tekniikkaa, hiotaan pikkupätkiä ja hetsataan Seraa ja opetellaan juoksemaan Nastan kanssa radalla (Anni). Mulla oli tänään aamuvapaavuorolla henkilökohtanen valmentaja treenaamassa minua, ja se sanoi, että kun odotan Nastan hakevan oikeen keppivälin, se hidastaa koiraa tosi paljon. Nape pudottaa jopa raville ja sit nostaa vauhdin takasin. Sehän tarkottaa yhtä-kahta sekuntia ajassa! Otettiin sitten pari hyppyä, kepit ja putki (suorassa linjassa) niin, että mie juoksin koko ajan samaa tahtia, ja Napettihan osasi mennä kepeille ja piti vauhdin. Ei kuulemma hidastunut yhtään! Pitäs vaan luottaa, että se osaa jo hakea oikeen keppivälin ihan itse ja ilman, että mie jään taakse odottamaan. Mitäs mie oonkaan täällä blogissa kerta toisensa jälkeen toistanu? LUOTA KOIRAAN! Nasta on vielä nuori, joten se ei välttämättä samalla varmuudella ota esteitä, mutta eipä tuo pahaa tekis kokeilla luottaa siihen! Meillä on koko talvi aikaa opetella koiraan luottamista.

Seran kanssa kokeiltiin aamutreeneissä putki-keppi-erottelua. Putki oli "selkä" keppeihin päin uun muotoisena, mutta silti Sera haki putken, kun pyysin menemään kepeille. Putki vetää, ja yks syy on varmaan myös meiän käskysanat, jotka putkeen on "läpi" ja kepeille "kepi". Nehän varmaan kuulostaa aika samalta, eikö vaan? Kyllä se sitten lopulta meni kepeille sen pimeen putkikulman sijaan. Noita pitää siis tehdä useemminkin treeneissä! 

Pitäsköhän suorastaan kirjata ylös talven treenisuunnitelmia?! Här, var so vänliga: 

  • Luota koiraan (Nasta) 
  • Älä odota keppien sisäänmenoa (molemmat)
  • Putki-keppi -erottelua (m)
  • Leijeröintejä (m)
  • Kontaktit (Seran ikuisuusprojekti)
  • JUOKSE! 
Viikon päästä Nastalla ja mulla on Ulla Kaukosen hyppytekniikkakoulutus, kaksipäiväinen sellainen. Katotaan, missä jamassa Napen hyppytekniikka on ja korjataan jos on tarvetta. Seran ongelmanhan mie tiedänkin ja sitä oon pihalla kesäisin korjaillut. On se vaan olevinaan niin hankalaa ja aikaavievää treenata talvellakin sitä hyppytekniikkaa hallissa. Sinne "asti" kun menee, niin yleensä tulee tehtyä radanpätkää tai jotain tekniikkaa. Pitää ehkä ryhdistäytyä tässäkin asiassa! Tässä on nyt hyvää aikaa koittaa tehdä tekniikoita (niin rata- kuin hyppytekniikoitakin!) varmemmiksi kun kisakalenteri ammottaa tyhjyttään. Yritän tsempata.

Ei kommentteja: