Vuosi vaihtui jytisten ja paukkuen, meillä koirat makasivat tyytyväisinä mitään kuulematta. Naapureilla on tapana kokoontua meidän talon eteen paukuttelemaan rakettejaan, mikä kuuluu meille sisälle tosi selvästi, mutta rauhassa täällä on oltu. Itse en ollut puolen yön aikaan kotona vaan mentiin kaverin luo juhliin, mutta lähdettiin vasta kahdeksan maissa, että nähdään miten koirat - varsinkin Yrsa, jolla oli eka vuodenvaihde - reagoi. Ei mitenkään. Serasta ja Nastasta sen toki jo tiesinkin. Yrsakin näyttäisi olevan äänivarma. Olinkin kyllä siitä melko varma jo etukäteen, sillä se ei reagoi pelkäämällä mihinkään. Se on oikeastaan aika tyhmänrohkea. No, onhan se pentukin vielä, ja tollaset pennuthan usein on vähän hönttejä! Niinkun tällasia:
 |
| Yysa halluu ruokkaaa... |
Treenikausi rävähtääkin ihan tosissaan käyntiin ensi viikolla: Nastalla on agilitytreenit tiistaina ja keskiviikkona. Tiistaina on meidän oma viikkoryhmä, joka on tänä vuonna ohjattu ryhmä, jee! Keskiviikkona meillä on aluevalmennuspäivä Savonlinnassa. Yrsakin treenaa ensi viikolla kahdesti: torstaina omalla viikkoryhmävuorollaan ja lauantaina Vitikaisen Tiian vinkkien mukaisesti (toivottavasti!) ACElla Kuopiossa. Yrsan tämän vuoden treenaaminen aloitettiin kevyesti tokoilulla (tai oikeastaan "tokoilulla"), leikkimisellä ja uuden tempun opettelulla. Opetan Nastalle ja Yrsalle samaa temppua, jonka yhdistän TopTeam-leiriltä saatuun kotiläksyyn tehdä jokin lihaskuntoliike yhdessä koiran kanssa. Siitä video myöhemmin, kunhan liike on valmis. Tässä videolla tokoillaan.
 |
| "Hei...mahunko miekii...oonko mie kuvassa?", sanoo Seppå. |
Ensi viikolle onkin luvattu pakkasta ihan kunnolla, jopa alle -25°C. Sehän ei sinänsä hirveästi ole, mutta kun on nyt koko syksyn ja alkutalvenkin tottunut nollakeleihin ja pariin vajaan kymmenen pakkasasteen päivään, niin kylläpä paleltui taas varpaat jo ulkona! Tänään on kuitenkin vain viitisentoista astetta. Huomenna pitää ottaa toppahousut töihin, etten palellu välkällä. Koirat ei tunnu pakkasista välittävän. Seralla vähän tassuissa tuntuu, ja hiekoitussepeli jää kaikilla anturoiden väliin. Nasta ja Yrsa eivät paljoa sepelistä välitä, Sera sen sijaan pysähtyy kaivelemaan varpaanvälejään lenkillä. Ja lattiathan meillä on sepeliä täynnä, eipähän liukastu kukaan meidän kotona! Joka päivä keräilen kiviä lattialta kourallisen verran. Pitäsköhän tuo palauttaa kaupungin käyttöön, vai oonkohan nyt varas, kun heitän kivet vaan omalle pihalle?
Loppukevennyksenä Nasta, joka rrrrrrakastaa palloaan yli kaiken. Lelut raivattiin joulun aikaan vieraiden silmiltä piiloon ja kun otin ne taas esiin, sai Nape hellyyspuuskan palloaan kohtaan. Siinä sai Yrsapentukin turpaan, kun väliin yritti, vaikka Nasta aika huonosti tuota lastaan muuten komentaa. Nasta <3 pallo!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti