Mie en suinkaan ole tuo otsikossa mainittu keski-ikäinen (enkä kyllä keskikesäkään), vaan Sepsuli! Sehän täytti 6 vuotta 14. päivä kuluvaa kuukautta. Synttärinä se sai hampurilaisen ja söi sen oikein siististi, niinkuin arvokkaan keski-ikäisen kuuluukin: ensin juusto, sitten hampurilaisen kansi, sitten pihvi ja lopuksi sämpylän alapuoli. Nastakin sai hampparin ettei sille tule paha mieli. Se ei syönyt omaansa ihan yhtä fiinisti; Jaakon (Napen syöttäjä) mukaan yhdessä neljäsosassa hampurilaista kului noin yksi neljäsosasekuntia. Tässä kuitenkin Seran 6vee synttäripose hampurilaisen kanssa (taustalla ahmatti):
Kisattukin ollaan, Lappeenrannassa ja Mikkelissä. Lappeenrannassa 11.6. Sera teki melkein tuplanollan, eli ei tuplanollaa. Mutta yhden nollan kuitenkin! Sijoittuen toiseksi! Ensimmäiseksi tullut vei meiltä SERTin nenän edestä, mutta se ei meitä hirveesti päässyt haittaamaan, kun ekakin oli pitkäkarvainen collie. Koko kisassahan tuli vain kaksi nollaa, jotka kuulemma olivat kauheen hitaita, mutta mitäs olivat rähmäkäpäliä, ne muut ohjaajat, ja ottivat virheitä! Ihan ansaittiin kyllä nuo sijoitukset nollillamme. Nih! Tässä Seran nolla:
Toisella radalla Seralta tippui yksi rima, tosi harmi kyllä! Olis ollut se tupla jo kasassa sitten. No ei voi mitään, seuraavan kerran sitten parempi tsemppi päälle. Mutta muuten kyllä olin tosi tyytyväinen Seran ratoihin: kolme rimaa molemmilla radoilla oli ihan tapissa, eli 65 cm:ssä, eikä niistä yksikään tippunut! Hyvä Sepsuli!
Napettikin kisasi Lappeenrannassa sitten 13.6. Olin ilmoittanut Nastan vain yhdelle radalle, ja siltähän me otettiin LUVA! Sijoituttiin muistaakseni toisiksi, voiton taisi viedä kelpie alle sekunnin erolla. Tässä Napetin rata:
Ennen juhannusta kisattiin vielä Nastan kanssa Mikkelissä, jossa vietettiin isolla porukalla keskikesän juhlakin. Sieltä oltais kyllä iiiiihan varmasti napattu viimeinen LUVA, mutta kepeille oli tosi kettumainen meno: putkesta muurin kautta, eli koira ei nähnyt keppejä ollenkaan. Lisäksi kepeille oli muurilta vain 3,5 metriä matkaa, eli olikohan se ihan sääntöjen mukainenkaan. No, joka tapauksessa: Napelle siltä radalta vitonen keppien sisäänmenosta. Hypärillekin osallistuttiin tuloksella 15 (rima, kepit lopetti liian aikasin ja vikan hypyn ohitus). Tavoitteena hypäriltä olikin mahdollisimman kova vauhti (meillä kun on se hypäriluva jo), ja kyllähän se kovaa menikin! Kun Päivin kanssa laskettiin virheet radalta pois, saatiin etenemäksi 5 m/s. Hullu Nape! Ihana Nape! Tässä Nastan Mikkelin radat:
Juhannus vietettiin hyvinkin koiramaisessa porukassa, ja välillä käytiin Visulahdessa toteamassa, että Captain Jack on parhaat päivänsä nähnyt, Neumann ei osaa laulaa edes omia biisejään ja Ismo Alanko vetää parhaiten, olipa yleisönä 20 000 tai 200 ihmistä. Sit olikin pohkeet bilettämisestä jumissa ja niitä piti korjailla siiderillä. Tai kahdella. Tässä meiän juhannusporukan koiraolennot:
Keskikesän rientoihinhan kuuluu myös uiminen, ja sitä ollaankin päästy harrastamaan paljon lähipäivinä, kun on ollut niin kauheen kova helle. Ihanaa miusta, läkähdyttävää koirista! Mutta vedessä virkistyy karvanenkin koiralaps, ja näähän tykkää uida. Sera ui kiekkoja miun kanssa ja Nape kirmaa pallon perään lapsuuden ja nuoruuden innolla. Tässä dokumenttia meidän tämänpäiväseltä uintireissulta:
Sera ei videolla näy, koska se kyttää minua aina kun oon rannalla. Sen lempihommaa uintireissuilla nimittäin on pyydystää sille heitettyä vettä. Tuossa videolla se haukahtaa, ja se on merkki että alahan nainen heitellä mulle vettä, kun kerta heittelet tolle pennulle palloa! No en heittäny :( Mutta heitin ennen videota ja sen jälkeen! Sera myös kävi miun kanssa uintilenkeillä, ja sielläkin heittelin sille vesipisaroita. Nape kyttäs sillä aikaa pallo suussa rannalla. On ne vekkuleita. Kotiin tultuamme Sepsu laitto pitkäkseen aurinkoon, ja vahti samalla miun uutta laiskan ihmisen ostosta, Löhökuukusta, joksi mie sitä kutsun ;)
Ylihuomenna pitäs taas kääntää Caddyn nokka kohti Mikkeliä ja Päivin kotia, sillä sunnuntaiaamuna lähdetään ajelemaan Tuusulaa kohti agilitykisoihin. Tää oli viime torstain kuningasidea parin siiderin jälkeen. ("Hei Päivi, pitäskö lähtee viikon päästä Jaun kisoihin?" "No, ehkä. Millos sinne päättyy ilmo?" "Ootas mie katon...oho, tunnin päästä! Ilmotetaanko?!" "No ilmotetaan!") Kisoissa on myös Laten veli Kelmi Päivi-ohjastajansa kanssa. Kiva päästä näkemään Kelminkin menoa ihan livenä, vaikuttais videoiden perusteella olevan aika nopee pakkaus sekin! Kuten siskonsa ja veljensäkin. Suunnitelmissahan meillä on tietenkin nousta kakkosiin, kas kun ollaan yhden LUVAn päässä siitäkin porukasta! Niin ovat muuten Päivi ja Kelmikin, saas nähdä miten Maple Yard -kerholaisten käy (Tiina määräsi meidät ottamaan kaksoisvoiton, on ehkä toteltava)!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti