Aihetta juhlaan

Paljon on taas ehtinyt tapahtua sitten viime postauksen. Aloitanpa vaikkapa ihan kronologisesti kertomisen: 

Nasta meinasi kuolla, mutta ei sitten kuollutkaan. Juhlan aihe nro 1! No, ei se kuolema lähellä ollut, mutta ei kyllä kaukanakaan, kuulemma. Imuroin tuossa männä viikolla autoa etupihalla, koirat hengailivat takapihan puolella. Nasta näytti monta kertaa siltä, että tulee aidasta yli. Ehdin kieltää sitä peräti kahdesti ennen kuin se hyppäsi etupihalle. Murahdin, ja se hyppäsi takaisin. Jatkoin imurointia, kunnes kuulin Yrsan kiljuvan. Käännyin katsomaan, ja siellähän Nape-ressu roikkui aidassa nivusistaan, eikä päässyt suuntaan tai toiseen. A-P-U-A! Tiputin imurin niille sijoilleen ja tein varmasti Suomen ennätyksen 15 metrin takapihajuoksussa (eikun etupihajuoksussa!), kun juoksin Nastan luo. Juoksumatkalla ehdin vain ajatella, että nosta, anni, suoraan ylöspäin, että aidan kärjet tulevat takaisin ulos samoista rei'istä. Nostin Napen varovasti ylös ja laskin suoraan nurmikolle ja käänsin selälleen vaurioiden tarkastusta varten. Kädet täristen kääntelin Napen karvoja sivuun etsien jotain kamalaa. Kuin ihmeen kaupalla Napen toisessa nivusessa oli vain parin sentin pituinen naarmu, ei edes haavaa! Vertakaan ei siis tullut. Huhhuh. Ja siinä naarmua ihmetellessäni Yrsa ilmestyi viereeni. Siis etupihalle. Tuli varmaankin aidan ali, kun eihän se yli pääse noista 110 cm aidoista. Näiden aitojen piti olla pentuvarmat! Tiina jo sanoi, että ymmärränkö nyt, miksi heillä on 2,5 m aidat tontin ympärillä...No joo. Ymmärrän. Olisin kyllä Nape hei vähemmästäkin ymmärtänyt, ei tarviis sydänkohtausta järjestää.

"Tästä se roikku!", kertoo järkyttynyt koirakaveri

Kauhukaksikko

Juhlan aihe nro 2 olkoon agilityn SM-kisat ja PoKSin medijoukkueen hieno menestys siellä. Koirakot tekivät sellaisia ratoja, että niillä sijoituttiin joukkuekisassa sijalle 11! Minä olen tietenkin koko viikonlopun seurannut kisoja livestreamista, ja niin on Yrsakin. Viime ja toissa vuonna seurattiin Napen kanssa MM-karsintoja ja itse MM-kisoja livestreamista (viime vuonna ei tainnut kyllä olla streamia MM-kisoista?), ja sehän oppi kivasti, kun noustiin kolmosiin ja alettiin tehdä tulostakin. Nyt oli Yrsan vuoro imeä oppia siis. 

Mulle tuli kauhea agilityinto noiden kisojen katselusta, enkä pääse kisaamaan vasta kun heinäkuussa! Kisoja ei yksinkertaisesti ole järkevän matkan päässä sitä ennen. No, lohdutukseksi tokoilin taas Napen kanssa, koska se (tai Yrsa?) oli tuonut noutokapulan takahuoneesta. Ja mitä kummaa, sehän noutaa (juhlan aihe nro 3!)! Ei innokkaasti, mutta hetsaamalla näköjään into nousee! Oho!

Juhlan aihe (nro 4!) on myös se, että olen vihdoin saanut pihalle niiiiin muodikkaan kuormalavoista tehdyn soffan. Se on humanistin taidoilla taputeltu, eli toisin sanoen siinä on lavoja päällekkäin, lavojen päällä patjat, patjojen päällä matot ja mattojen päällä tyynyjä. Tässä Yrsa näyttää, miten kesäolkkarin soffalla lekotellaan. 

Juhlan aihe nro 5 (ja ehkä tärkein juhlan aihe!) on Seppå-mummin synttäri. Se on tänään. Mummi tulee virallisesti mummuikään, kun 8 vuotta tulee täyteen. Taiteilin koirille kakutkin. Ne olivat oikeasti grillimakkaraa, joka oli leikattu kolikoiksi. Sankarilla oli kaksi kerrosta makkaraa, juustomuruja, juustosta tehty kahdeksikko ja tuorepastaa (tomaatti-mozzarella-basilika-tortellineja). Juhlavierailla oli makkaroita vain yksi kerros, ja pelkkiä juustomuruja. Juhlan aihe nro 6 oli Yrsa, joka osasi ja malttoi odottaa vapautusta aika kauan! Niin kauan, että otin kuvan kakuista ja koirista yhdessä.

Vikassa kuvassa Yrsa on jo syönyt omat herkkunsa ja tuli toisten apajille. Se on kyllä ahne pentu! Kävin perjantaina hallilla tokoiluvuorolla, mutta leikitin vain Yrsaa. Otettiin vähän kahden pallon leikkiä, ja Yrsa innostui leikkimään ihan tosissaan (juhlan aihe nro 7)! Mulla ei ollut nameja mukana ollenkaan, se ehkä auttoi tuohon leikki-innon löytymiseen. Jos olen näyttänyt namit Yrsalle, sitä ei kiinnosta leikki ollenkaan. Siispä harjoittelemme leikkimistä ja tärkeitä asioita opettelemme aluksi namien kanssa. Kotipihassahan se leikkii ja murisee ja vetää lelua, mutta ei kaiketi osaa vielä ehkä yhdistää sitä temppupalkaksi. I'll be working on it. Yrsaa vähän ärsytti, kun Nasta sai tokoilla ulkona. Se riehui oven takana ja yritti tulla lasista läpi. Tai yritti ainakin katsella mitä ihmettä me tehdään. Ja kun laskin sen ulos tokoilun jälkeen, se hyökkäsi Nastan kimppuun. 

MITÄ TYÖ TEETTE!! MIEKI HALUUN!

Sellasta juhlan aihetta meillä. Entäs teillä?