Vihdoin! Vihdoin Napen ja Annin tuskainen kisatauko on ohi! Neljä rataa kisattiin kahden päivän aikana Mikkelissä, seuraavan kerran kahden viikon päästä - Mikkelissä :D! Tuloslistaan ei jäänyt jälkipolville kyllä juuri kerrottavaa (5, 10, 2xHYL), mutta vitska ja kymppi olivat hyviä ratoja. Toisella hyllyradalla otin kepit treenin kannalta, ja osaahan se aika mageesti ne. Vau! Laitetaan nyt tähän vain nämä radat, eipä niistä sen enempää kannata pulista. Tai sen verran nyt, että vitosradalla sijoituttiin kolmansiksi ja tienattiin meille iiiiiso säkki seniorisapuskaa. Harmi kyllä ettei meidän seniori voi tuota syödä virtsisvaivojensa takia, kun tarvitsee niihin sen erikoisruoan. No Napetti syököön sitä muun seassa palkintona kolmannesta sijastaan! Oltais kyllä voitettu puhtaalla radalla... mutta mitäpä sitä jossittelemaan, eihän me oltaisi edes SERTiä voitu vastaanottaa. Vaan olisihan siinä sitten se voittonolla MM-karsintoja varten ollut. No, seuraavissa kisoissa sitten. ;)
A-rata (10 vp)
B-rata (hyl)
C-rata (5 vp)
D-rata (hienot kepit-hyl)
Yrsa-yrpelö on kasvanut taas hurjasti, ja saakin huomenna vikat penturokotukset. Se alkaa pikku hiljaa olla maksimitoissa (kääk!!), mutta keponen on kuin mikä. Olen kerännyt tuonne Yrsan omalle sivulle kahden viikon välein kasvutietoja, ja tässäpä ne nyt kopioituina, niin ei tarvitse jaksaa mennä sinne kurkkimaan!
Paino ja säkä:
10 vko / 5,0 kg / n. 32 cm
12 vko / 6,0 kg / n. 34 cm
14 vko / 6,8 kg / n. 39 cm (kauhee kasvypyrähdys!)
16 vko / 7,8 kg / n. 42 cm
Säkämittahan on hyvin "noin"-mitta, sillä koira pyörii kuin väkkärä ja hamuilee nameja, ja tekee mittaamisen mahdottoman vaikeaksi. Yrsapentu on kunnostautunut kasvun lisäksi myös ahneudessa: yhtenä päivänä se seisoi pöydällä ja söi Seran jäistä ruokaa. Oma vikanihan se oli, kun jätin normaalikorkuiselle ruokapöydälle syötäväksi kelpaavaa, mutta en nyt ajatellut tuon pystyvän nousemaan pöydälle, varsinkin kun kaikki tuolit olivat työnnettyinä pöydän alle. Niiden kautta se kuitenkin on varmasti kiivennyt, kuinkas muuten. Sitten kun viskasin Yrsan pois, yritti se uudelleen rikospaikalle. Tomerasti kielsin, ja mitäpä muutakaan Yrsa Kakkiainen olisi tehnytkään, kuin hyökännyt käsivarteeni kiinni. Sen jälkeenpä sitten neuvoteltiinkin, että kuka täällä määrää. Epäilemättä mulla on vaikeuksia tuon kanssa tiedossa.
Tajusin muuten pari päivää sitten, että jo Nastan nimessä on ollut ennustus siitä, mikä pennuista meille ikinä muuttaa: Nasta Mulkero = (sananmuunnoksena) Musta Nalkero. Heh!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti