Käytiin keskiviikkona vuoden ekoissa ryhmätreeneissä. Ryhmä oli siis toista Annia lukuunottamatta vaihtunut ympäriltä kokonaan: nyt meillä on seuranamme sekarotuinen Netta, pari isovillistä Kapo ja Hiro sekä Annin ja Neekan lisäksi chihu Eki. Kolme ekaa ovat siis makseja, Neeka medi ja Eki yllättäen mini. Treeni oli kiva: saatiin ympättyä radalle (jonka mie jouduin rakentamaan, vaikka oon maailman surkein ratamestari!!) saksalainen, vastakäännös, avokulma kepeille ja putki-puomi -erottelu.
Tein ensin Nastan kanssa ja annoin Seran kerätä kierroksia häkissä. Napen saksalainen meni hienosti (ohjaajalle meinas tulla kiire!), vastakäännökseen ei heti tarttunut (sama kuin viimeks ennakoivassa valssissa, videokin oli), mutta kun otettiin uusiks niin johan meni hienosti. Keppien avokulma oli taas vähän vaikee ekalla kerralla, mutta uudella toistolla meni heti oikeeseen väliin. Päivi soitti mulle kun oli lukenut edellisen postauksen avokulmaongelmasta ja antoi avaimet onnistumiseen: avaa eka väli. No tietenkin! Pöljä minä! Sanoin Päivillekin, että onneks noita kirjottaa ylös, että muut voi sanoo mitä pitää tehdä, kun itse ei tajuu. Pitäs osata ottaa askel taaksepäin ja tarkastella ongelmia niin, kuin katsois ulkopuolelta. Mutta vaikeetahan se on. Eli nyt sisäänmenoharjotusta avoimella parilla ja sitten kujien eka väli auki ja koira kepittämään. Eiköhän se siitä. Keppien jälkeen rata meni tosi hienosti aina putki-puomi -erottelulle asti, joka tuotti Napelle harmaita nenänpieluskarvoja. Siitäkin selvittiin kun muistettiin kuunnella, ja ohjaaja muistaa, että putkeen ohjataan (käsimerkki&käsky) ja puomi (kontakti) käskytetään pelkästään suullisesti. Aivan mahtava Nape! Tämä treenikerta oikeestaan vaan vahvisti suunnitelmia alottaa Napen kisaura pääsiäiskisoissa. Toivottavasti jatko pysyy yhtä hyvänä!
Napen ja Sepsun välissä treenasi Netta, joka on kyllä meidän ryhmän tuoksumaskotti! Netta on siis tuoksukoira. Vedin Maijun kanssa jatkoryhmää, jossa Netta oli oppilaana, ja pääsin siellä aina nuuskuttelemaan Netan päätä. Nyt pääsen taas. Ihanaa! Yle Pohjois-Karjala teki Netasta viime viikolla jutun, ja tästä pääsette lukemaan, miltä Netta mm. miun mielestä tuoksuu. :)
Sera oli liekeissä pitkän tauon jälkeen. Se teki nollan! Ja nopeen sellasen! Vau! En edes keksi mitään kritisoitavaa tai muutettavaa tuohon suoritukseen. Se otti kontaktit (niinkun se AINA tekee treeneissä), luki vastakäännöksen, hienosti meni avokulmaan kepeille, putki-puomi -erottelu ei tuottanut vaikeuksia ja vauhti oli hyvä. Anni aina huutelee meille radan reunalta kaikkee lannistavaa, ja nytkin se uhkasi erottaa meidät ryhmästä, kun ei me kuulemma treenipaikkaa tarvita. ;) Niin hyvin meni siis! Ainut mikä harmittaa tuossa koko keskiviikossa, on se, etten tajunnut ottaa kumpaakaan suoritusta videolle. Oli nimittäin oikeesti todella hienot radat. Eli ihan hyvä ryhmätreenivuoden avaus!
Sitten hiihtämiseen. Käytiin jäällä hiihtämässä. Latuja ei oo vielä jäälle vedetty, mutta moottorikelkat on jo ajelleet uria lumeen. Sellasta pitkin sitten hiihtelin minkä pystyin, sillä aika vaikeeta se oli, kun yksi koira yrittää tehdä itsemurhaa jättäytymällä alle, syödä sauvaa, hyppiä päälle tai tappaa miut juoksemalla edestakasin miun edessä ja ilmeisesti yrittäen saada miut kaatumaan. Ei varmaankaan tarpeen edes sanoa, kumpi koirista teki noin, ja kumpi juoksi miun perässä, vieressä tai ehkä välillä edessä. Mulla oli koirat irti, että ne tottuis suksiin tälleen ekalla kerralla. Sera tottuikin aika nopeesti, mutta sen kanssapa mie oonkin pyöräilly. Napen kanssa en, joten se ei oo tottunut siihen, että mie liikun jollain välineillä kovempaa kuin normaalisti. Toisen hienosta suksikäytöksestä huolimatta molemmat kuitenkin haukkuivat minkä kerkesivät, ja miulta pääs perkeleitä kun Nape yritti kiilata. Oltiin siis varmaan aika hellyttävän kuulonen ja näkönen joukko. Hiihtoreissusta on videokin, mutta sitä ei ehkä voi julkaista, sillä herkimmät kuulijat saattaisivat järkyttyä kielenkäytöstä. Treenata siis pitää. Kovasti. Mutta minuu lohduttaa, että Päivin ja Wiiman treenit oli menny ihan yhtä hyvin, kuten edellisen postauksen kommenteista voi lukea. Saa nähdä hiihtääkö Pyhäsaareen maalis-huhtikuussa siis Päivi, Anni ja kolme koiraa, vai onko joukossa vain ihmisiä. Epäilen jälkimmäistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti