Olen joskus aiemmin (muistaakseni mm. viime toukokuussa) maininnut, että Kuopio ei meille menestystä tarjoa, mitä agilitykisoihin tulee. Miksen usko itseäni?! Avattiin Napetin kanssa kisakausi Hu-Pun hallilla, jonne on asennettu uusi mattokin. Ensin vaikkapa matosta: yhtä huono se oli kuin ennenkin. Maksikoiralle se on erityisen raskas kääntyä, Nastallakin valui monet valssit ja putkesta tulot, vaikka ohjauksissa ei mitään vikaa ollut. Siis oikeasti ohjaukset olivat ihan hyviä, mutta tuo nurmi vaan on niin hankala. Huomasi, että käännöksissä haki koko ajan askelia, meno oli kiihdytyksissä ja käännöksissä sellaista töpöttämistä, mitä se ei yleensä Nastalla ole. Juttelin erään bortsuohjaajan kanssa, ja hän oli samaa mieltä, oli huomannut omalla koirallaankin saman ilmiön tuolla matolla. No, onpa käyty kokeilemassa Nastankin kanssa tuo Hu-Pun matto, ja tiedetään, ettei sinne tarvitse mennä, koska ei ole pakko.
Tuloksiin: otsikkokin sen jo kertoo, että tuloslista ei ole kovinkaan kaunis. Hyl, hyl ja 15 vp. Mutta voi vitsi kun oli mukava kisata Nastan kanssa! Meidän lähtönumero oli kolme, ja ekalle radalle tuli vähän kiire Nastaa hakiessa. En ehtinyt itse rauhoittua ja keskittyä, joten osa virheistä laitetaan kokonaan omaan piikkiin, muut virheethän on Napen vikoja ;) Tokalla ja kolmannella radalla laitoin Jennin (Napetin iskän ja Laten siskon omistajan) hakemaan Nastan autosta jo rataantutustumisen aikana, ja sitten olikin kivempi lähteä radalle. Rimat oli (ekalla ja?) tokalla radalla 65 cm:ssä, mikä oli kyllä Nastalle tuolla pohjalla liikaa. Vauhti myös tuntui tahmealta kun rimat olivat tapissaan ja pohja oli mitä oli. Hyppiksellä rimat olivatkin sitten 55 cm:ssä. Loogisuuden huippu?! Muuten radat oli ihan kivan juostavia, ei mitään vaikeita muttei liian helppojakaan.
Yhtä kisakokemusta rikkaampana taas, vaikka kisakirjaan ei merkintöjä saatukaan. Nuohan oli vasta Naspen toiset kisat kolmosissa, ja kisataukoakin oli takana reilut 5 kk. Uusia tuulia päin! Parin viikon päästä on tarkoitus mennä Lappeenrantaan kisaamaan, tällä kertaa molempien kanssa. Seran kanssa on niin helppo nykyään kisata, kun se kulkee kuin ajatus ja siihen luotan radalla juostessani. Luotan, että se ottaa kyllä tuon merkkaamani hypyn vaikka etenen. Nastaan en vielä samalla tavalla luota, ja vielä alkusyksystä Nasta lähtikin mieluummin miun perään kuin otti itsenäisesti esteitä. Rutiinia ja treeniä vaan alle, niin Nastankin kanssa kisataan kohta yhtä luottavaisin mielin kuin Wanhan Ketun kanssa.
A-rata, HYL
B-rata, HYL
C-rata ei näköjään halua latautua tuohon videolinkkikohtaan ladattavaksi, mutta sieltä se juutuupista löytyy nimellä "Nape Kuopio C".
P.S. Käytiin siinä yläkerran Mustissa&Mirrissä, kun kerta numerolapun takana on se huipputarjous (osta 40€:lla, saat 5€ alennusta). Minähän ostin. Patukan, jossa molemmissa päissä renksut, grippiliinan (lyhyen), nameja ja Nutrolinia. Koska pitihän se alennus käyttää. Meinasin investoida myös yhteen uuteen koiranpetiin, kun tuo toinen olemassaolevista on niin huonoa kangasta. Se rapisee koiran kynsien alla inhottavasti. Ja herättää allekirjoittaneen öisin.
P.P.S. Mikäli ostoksista mitään voi päätellä, meinaa Anni olla enemmänkin toko-/pk-ihminen?! Ko?! Kö?! Näin nimittäin myös unta, että osallistuttiin BH-kokeeseen Nastan kanssa. Kokeessa oli tottiksen lisäksi agilityputkia ja -hyppyjä. Ei siis ihan kauheen todenperäinen uni. Ei myös senkään takia, että me hyllytettiin koe.
P.P.P.S Loppukevennyksenä pari kuvaa lassieista: ekassa kuvassa normipuuhissaan ja tokassa Nape on Jaakkoa vastassa juna-asemalla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti