Perinteitä noudattaen vietettiin tämäkin vappu, nimittäin oman seuran agilitykisoissa! Vappupäivänä kisasivat ykkös- ja kakkosluokat, ja minä sain kisakaveriksi tätini working jack russellin, jonka kanssa ollaan treenattu peräti kaksi kertaa ennen kisoja: torstaina ja maaliskuussa. Ranja ei vielä näköjään osaa rengasta kunnolla, ja se koituikin meidän kohtaloksi - saatiin kolme hyllyä kolmelta radalta! Kivaa oli kyllä, ja radat olivat muuten tosi sujuvia noin niinkuin treenimäärään suhteutettuna. Tässäpä radat:
A-rata
B-rata
C-hypäri
Päädyttiin myös seurakaverin kameran linssin eteen pari kertaa. Kuvat on ottanut Laura Pitkänen:
Eilinen ja tämä päivä menivät sitten työskennellessä kisoissa. Sää oli kaikkea perjantain auringonpaisteesta tämän päivän kaatosateeseen ja kalseuteen, mutta hyvin viihdyttiin hyvässä seurassa ja ratoja oli kiva katsella ja seurata. Hienoja suorituksia tuli niin oman seuran koirakoilta kuin muiltakin!
Nastan poikaset täyttävät tänään kuusi viikkoa, eli luovutusikä lähestyy. Nasta ei ole vielä hirveästi vierottanut pentuja nisiltä, mutta sitä vähän jo kyllästyttää imettää. Poikaset kun ovat kovin vaativaista porukkaa, eivätkä suinkaan aamu-unisia! Nyt Nape antaa lasten jo syödä rauhassa omalta lautaseltaan, kun vielä reilu viikko sitten se yritti omia kaiken lihan itselleen. Tiinan piti erottaa se poikasten ruoka-ajoiksi, mutta nyt ne voivat jo olla samassa tilassa ilman, että Nasta yrittää syödä lastensa sapuskat.
Pennut ovat vilkkaita ja energisiä, eikä kukaan ole hissukka, vaan kaikki ovat kovin tuhmia ja reippaita. Valinta omasta kullannupusta tulee olemaan vaikea ja tapahtumaan vasta ensi viikolla - pentutesti on keskiviikkona, ja toiveissa on, että se näyttäisi johonkin suuntaan merkkejä päätöksenteon helpottamiseksi. Tiina sanoi, että kaikista kyllä saa hyvän harrastuskaverin, sillä kaikki ovat kovin riehakkaita ja taistelevat lelustakin. Tiina on kokenut tällä saralla, joten uskon häntä. Jollei pentutesti anna mitään merkkejä mihinkään suuntaan, täytyy mennä intuitiolla ja valita miellyttävin pentu, ja tällä hetkellä mielessä onkin pyörinyt kaksi pentua. Mutta ei niistä vielä sen enempää.
Viikon päästä meillä on kotona kolme lassieta, joista yhdelle onkin jo suunniteltu agilityvalmennus. Napetti pääsee jo toukokuun puolen välin tienoilla Sari Vähäniityn aksatreeniin, toki minirimoilla ja pikku pätkissä, mutta kuntoutuminen alkaa heti! Nyt Napetti on jo päässyt muiden isojen koirien kanssa metsälenkille, ja olikin heti kunnostautunut tuhmuudessa. Se oli lähtenyt Trip-siskon kanssa fasaanin perään, eikä suinkaan ollut tullut takaisin kutsusta, vaan koittanut metsästää itselleen vähän ruokaa, kun on nuo lihakset päässeet vähän katoamaan pentujen myötä. Fasaanin onneksi Nape ei saanut sitä kiinni. Ehkä se taas nappailee kesällä sitten omasta pihasta niitä räkättirastaita lennosta, niinkuin viime kesänä teki. Täällä on myös pyörinyt eräs uusi kissa, joka kyllä tulee katoamaan kuvioista, jos yhtään menneisyyteen on luottaminen. Ei se siis suinkaan pääse hengestään (ei Nape niin raisu ole, enkä minä niin paha), mutta muuttaa varmasti reittiään niin kuin se edellinenkin miuku, joka tässä joskus yritti hengailla ja käyttää meidän pihaa kulkureittinään.
Vielä viikko!
(c) Anni Rask
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti