sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Ensiaskeleet aksakentällä

Nasta ja Yrsa käväisivät eilen PoKSin hallilla Sari Vähäniityn agilitykoulutuksessa. Nasta agiliiteli ekaa kertaa pentujen syntymän jälkeen, ja Yrsa oli kuunteluoppilaana ja tutustui kahteen kooikkeriin sekä tosi pikaisesti yhteen shelttipoikaan.  Sheltti Leevi oli niin ihana, että sen perään piti ihan riuhtoa ja mankua! Miksei se voinut jäädä hengailemaan Yrsan kanssa? Miksi se meni agilityyn? Hö, sanoi Yrsa! Olen tässä koko aamun yrittänyt saada Youtuben videonmuokkausohjelmaa toimimaan, jottei minun tarvitsisi laittaa tähän miljoonaa lyhyttä videopätkää Sarin treenistä. Mutta muokkausohjelman sivu näytää sitkeästi harmaata, eikä lataa yhtikäs mitään. Minun kone taitaa olla jo vähän vanha (Seran kanssa lähes samanikäinen!), joten se ei jaksa pyörittää noita uusia ohjelmia. Ei sitten! Saatte sitten klikkailla tästä näitä videolinkkejä auki, kun videot eivät edes löydy juutuubista suoraa linkitystä vartenkaan. ARGH. Tänään ei ole humanistin tietotekniikkapäivä.  

Osa 1 Osa 2 Osa 3 Osa 4 Osa 5 (pelkkä keinu) ja Osa 6. Vikalla kerralla otettiin alusta asti, ja nollana vedettiin rata läpi! Minirimoilla tietenkin, mutta vielä se toimii, vielä mie osaan, vielä me tästä pentujen jälkeisestä raskastissiolosta noustaan!

Yrsa hengaili reippaana paikalla, eikä autokaan ollut enää hirveen kamala paikka. Yrsa oli aluksi vähän väsynyt, sillä heräsi juuri unilta kun lähdettiin koulutukseen, mutta loppuajasta se oli jo reipas ja leikkisä! Lelu sille ei vielä kelvannut, sillä se tiesi, että mulla on lihapullaa taskussa. Ja sitä se hamusi koko ajan. Tuo pentu on äärettömän ahne, mikä on tietysti hyvä asia, mutta haluaisin sen myös oppivan leikkimään. Nameja voi ja pitääkin käyttää nyt aluksi, mutta pikku hiljaa totutan sen myös leluun. Yrsa leikkii tosi reippaasti ja repii lelua, mutta nyt se halusi vain lihapullaa. Kotonahan se huutaa suoraa huutoa ja yrittää hypätä pöydälle, jos se vain haistaa jotain ihanaa, kuten nakkeja tai lihapullia. Hirveetä kuunneltavaa.

Yrsa agilityssa

Nasta-parka on saanut edelleen kärsiä pennun riehakkuudesta. Yrsa napsii ihan tosissaan Nastaa (silmästä, nokasta, housukarvoista, jaloista...), mutta Nape voittaa Yrsan vielä ihan puhtaasti massalla. Imetys on vähentynyt jo huomattavasti, ja vaikka Yrsa vieläkin yrittää nisille, Nape sanoo useammin mur ja Yrsakin taitaa jo tietää mitä Annin ei tarkoittaa. Yrsa on sen edellisen tassuäksidentin jälkeen ehtinyt linkata jo kahdesti, mutta ne on menneet ohi suhteellisen nopeasti. Tiina rauhoitteli minua, että Tripkin oli pentuna vähän väliä kolmijalkaisena, kun sen ja Winxin leikit ovat niin rajuja. Sanoinkin Tiinalle, että tuhman pennun halusin, mutta en niin tuhmaa, että se vie omistajansa hermoromahduksen partaalle ja synkkyyden suohon tarpomaan pari kertaa viikossa! 

Näitä kuvia riittää

Äiskän selätys

On se söpökin <3 

Muutamaan postaukseen on tullut kommentteja, mutta en koskaan muista vastata niihin, anteeks! Mulla on kommenttien valvonta/hyväksyntä päällä, ja usein avaan sähköpostin töissä, joten hyväksyn vain kommentit enkä muista sitten myöhemmin vastata niihin. Joten tässä yhteisvastaus kaikkiin: kiitos ja anteeks! Kommentoikaa vastakin, se on mukavaa. :) Blogilistalle lisään nyt vielä yhden blogin jo muutaman lisätyn lisäksi: Tiinan kasvatin bc Norjan blogin. Norja on Yrsaa vain pari kuukautta vanhempi - pennuthan syntyivät silloin, kun Nasta oli Tiinan luona astutettavana! 

Ei kommentteja: