Sera ja Nasta viettävät tänään krapulapäivää. Aamupäivällä meillä oli nimittäin ihanalle Jarille aika varattuna muotikuvauksiin. Pääosissa Nastan kuvissa olivat silmät, lonkat ja kyynärät. Sepsulla lonkat ja selkä. Mukana oli myös Late, jolta otettiin sama satsi kuin Napsuliltakin. Nasta sai lisäksi rokotukset niskaan.
Silmissä näkyi edelleen CRD, mutta lomakkeen "muutosten vakavuus" -kohtaan Jari ei laittanut ruksia "kohtalainen"-sarakkeeseen, niin kuin Nastan pentupeilauksessa on. Oiskohan se voinut lieventyä? Latella nimittäin silmät peilattiin terveeksi, ja silläkin oli pentuna CRD kohtalaisin muutoksin. Silmien peilauksen jälkeen laitettiin nukkumattipiikki pyllyyn ja koira odotushuoneeseen. Aika nopeesti tuon kirppusen (tasan 15 kg!) jalat levähtivät lattialle ja nukkumatti tuli kylään. Sittenpä serkukset nostettiinkin röntgenhuoneeseen kuvattaviksi. Nastan lonkista Jartsa sanoi, että molemmat on tiiviit ja hyvät, vasemmassa hitusen matalampi malja ja sen takia laittais B:n arvion sille. Latella täsmälleen sama juttu! Käsitettiin siis, että arvio olis A/B, tai sitten ehkä B/B. Kyynärät molemmilla Jarin sanojen mukaan priimaa. Hieno homma! Eipä voi kun tyytyväinen olla, tuo B:kin kun hyvä lonkka on, varsinkin noiden sanojen ("tiiviit ja hyvät") saattelemana. Nyt voidaan aloittaa maksirimoilla hyppiminen pikkuhiljaa.
Serakin joutui inhokkipaikkaansa ja vielä sai piikinkin pyllyynsä, voi pientä koiraa! Seralta halusin siis tarkistuttaa selän ja lonkat, se kun jumiutuu niin hirveen nopeesti ja helposti selästään. Ja on sellanen jäykkis. Ja harrastaa/kisaa aktiivisesti. Ja edellisistä kuvista on se neljä vuotta. No, ilmeisesti se vaan on jumiutuva kappale, sillä lonkat oli edelleen erinomaiset, kuten neljä vuotta sittenkin, ja selkärangassa ei näy mitään muutoksia, ei siltoja eikä muita epämääräisiä juttuja. Hienoa! Voidaan jatkaa edelleen tätä rakasta harrastusta ja kisaamistakin.
Koirulit sai herätyspiikit kankkuun ja hitaasti ne alkoikin heräillä. Sera nosti päänsä ekana, vaikka sai herätyksen viimeisenä, melkein vartin serkusten jälkeen! Ehkä se inhoaa tuota paikkaa niin paljon, että ajatteli, että jos se nyt nopeesti toipuu nukutuksesta, niin pääsee äkkiä poiskin. Sera yrittikin nousta aika pian jaloilleen ja Jaakko vei sen sitten autoon odottelemaan. Nastaa olis nukuttanut ihan hirveesti, mutta hoitaja sanoi, että kokeile vaan pyytää se jaloilleen. Jari halusi siis nähdä, että koirat herää vähän enemmän kuin sen itkukuoron verran, minkä ne järjesti odotustilaan. Kyllä se Napekin sitten siitä nousi. Osaltaan väsymystä saattoi aiheuttaa myös edellinen yö, jonka Nape vietti lähes kokonaan hereillä. Sille tuli mahatauti sunnuntaina. Perjantaina se jo oksensi aamuruuan, mutta lauantaina oli ihan ok, ehkä vähän tavallista vaisumpi. Sunnuntaina sitten tuli tavaraa molemmista päistä. Oli ihan huikeen kiva palata jouluostoksilta kotiin, kun kotona odotti ihana haju ja paskaa lattialla. Tai siis matolla, tietenkin. Että terveisiä perseestä vaan! Tuo ripulioksennustauti ei estänyt kuvaamista/rokottamista kuitenkaan. Hyvä. Jartsan ohjeiden mukaan otin Canikuria lääkkeeksi ja Biobakia ruokaan laitettavaksi.
Tällä hetkellä Sera voi huonommin kuin Nasta. Sillä taitaa olla iän tuoma krapulalisä tuossa toipumisessa mukana ;) Aina välillä Serasta kuuluu itkua, Napesta ei juurikaan. Vähän kuitenkin. Voi reppanat. Nastalle maistui jo nuo Canikur-tabutkin, Seralle ei melkein edes juusto! Kyllä se sitten pari pientä murua juustoa otti. Laitoin molemmille myös huulen alle ruiskulla vettä, niiden suut kun on ihan autiomaat! Molemmat sitä maiskutti ja nielaisikin, taidan kohta laittaa toisen erän ikenenkostuketta. Nastalle varsinkin, se kun eilen tyhjensi nestevarastonsa molemmista päistä annosteltuna.
Hyviä uutisia siis meidän eläinlääkärireissulta. Harrastus jatkuu, tosin ei ehkä vielä tällä viikolla, kun ovat noin krapulaisia. Saa nähdä. Jos vaikka joululahjaks antais koirille aksasession!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti