keskiviikko 22. tammikuuta 2014

En keksi!

Kävin tänään pikaisesti (n. 30 min) koirien kanssa hallilla tekemässä vähän aksantapaista, kun ollaan oltu tauolla niin pitkään ja en viitsi illalla lähteä juoksemaan treeneihin. Onneksi valitsin näin, sillä hallilla oli rata, jota ollaan varmaan jo kahdesti tai kolmesti aiemmin juostu. Vaikeutettunakin. Nyt ei kuitenkaan menty juoksemaan rataa, vaan tiettyjä pikkujuttuja mielessä treenaamaan. Listalla mulla oli Napelle keppien avokulma, puomi hetsattuna muutaman esteen kautta ja pienet käsiohjaukset, mitähän ne nyt nimeltään ovatkaan. Ehkä jotain vippausta ja sylkkäritapaisia. Puomia hallilla ei valitettavasti ollut, joten se jäi tekemättä. Aloitin hypyn ja putken kautta 90° avointa keppikulmaa, ei ongelmia. Tein myös ilman muita esteitä keppikulmia (sekä avoin että suljettu kulma, molemmat 90°) välimatkaa kepeille kasvattaen. Yritin olla juoksematta itse kun on tämä tauti vielä vähän päällä, tuli siis samalla treenattua itsenäisiä keppejä. Pikku pätkä aamun treenistä. Noita vippauksia ja sylkkäreitä ei tullut otettua nauhalle.

Seran kanssa suunnitelmissa oli myös kepittely (itsenäistäminen, joka on ollut Sepsulille vaikeaa jos keppien päässä ei ole nameja...), käsiohjaukset sekä A:n alastulo, johon vahvistellaan vähän sitä juoksukontaktia. Tai siis "juoksukontaktia", koska tuo nykyinen menetelmähän on "HH"-menetelmä. Eli Herran Haltuun -menetelmä. Välillä onnistuu paremmin, välillä huonommin. Sera on melko vahvasti ehdollistunut hallilla siihen, että palkka tulee miulta tai se odottaa siinä alastulolla, ja kontaktivideollakin huomaa ekoissa toistoissa tuon ongelman. Kun heitin pallon palkaksi, oli suoritus selkeesti parempi, jopa ihan hyvä, sanoisin. Suorituksesta näkee selvästi, että Sera osuu kontaktille sekä etu- että takatassuilla. Mutta ensin Seran kepittelypätkä, jossa on välissä jotain häröilyäkin tippuvien rimojen ja huonon ohjauksen kanssa. Tässä vielä tuo HH-pätkä. Käsiohjauksista Serankaan kanssa ei ole videota. 

Nyt koirat makaa tyytyväisinä takit niskassa omissa pedeissään. Mutta olikohan kuitenkin virhe lähteä ulos? Pakkasta on -18°C ja mulla on vielä tauti vähän kesken. Nyt paluusta asti on tuntunut, kuin vasenta keuhkoa revittäisiin ulos. Keuhkosta kuuluu vähän rahinaa (kuului jo aiemmin=viime viikolla, mutta lähti välillä pois), mikä ei lupaa hyvää jos jatkuu tuollaisena. Vaikka en juossut hallilla muutamaa askelta poisluettuna, taisi pakkasilma ja kävely hallille ja takaisin olla tässä kunnossa vähän liikaa. Tosi tylsää. Kun muuten tuntuu, että olisi ihan kunnossa, mutta sitten pieni kävely koirien kanssa yskittää pari tuntia. Onneksi Jaakko on käyttänyt koiria nyt viikon ajan lenkillä. Huomenna tosin miun pitää itse suoriutua niiden kanssa metsään, kun Jaakko on poissa pari päivää. 

Tekee mieli matkalle. Joku Berliini vois olla aika kiva. Reissukavereita? Anyone?

Ei kommentteja: