perjantai 3. tammikuuta 2014

Avoimesti vaikeaa

Lomat on lusittu ja kaksi eläintä haettu kotiin. Oltiin Jaakon kanssa pari viikkoa Kuubassa ja koirat sen aikaa hoidossa äidillä. Aluksi Kuubasta kaksi asiaa: 1) Jos menet sinne, mene ehdottomasti Havannaan, älä missään nimessä Varaderoon. Nimimerkillä "molempia kokeiltu". 2) Valmistaudu mauttomaan ruokaan, siis oikeesti mauttomaan. Nimimerkillä "itekin maustan paremmin". 

Matkan ajan Nasta oli käyttäytynyt hieman...hmm...villisti. Se oli kiusannut äitiäni ja Seraa. Äitini kertoi elävästi tositarinan, jossa Nasta höyhenenkevyesti ja äänettömästi hyökkäsi pahaa-aavistamattoman, telkkaria katsovan äidin kimppuun. Siis sohvalle päälle! Tässä myös suora lainaus äitin mulle laittamasta viestistä: "Se [Nasta] on ollut ihan hullu ja Sera kiltti ku mikä." Ei kyllä oo yhtään vaikea uskoa, sen verran hullu se oli jo ennen lähtöä. Meillehän tuli jo ennen reissua kaksi viikkoa aksataukoa, joten yhteensä Nasta oli tekemättömyyden kurjuudessa reilun kuukauden!

Siksipä astelinkin tänään reippaana herätyskellon soitua hallille vähän keppitreenaamaan. Normaaleilla ihmisillähän on tänäänkin töitä, mutta minä otin kaukaa viisaana tämänkin päivän vielä vapaaksi jetlagin takia. Ja ihan hyvä että otinkin, kahdeltatoistakaan ei vielä nukuttanut ja kun kello klo 8 soi, olin ihan varma, että olin vasta nukahtanut. Nousin kuitenkin heti ylös, ettei rytmi pysy nurinpäin. 

Hallille rakensin netistä löytämäni keppiharjoituksen, jossa oli keppien lisäksi kuusi hyppyä. Oli suoraa menoa kepeille, suljettua kulmaa ja avokulmaa. Avokulma oli Nastalle tänään erityisen vaikea. Liekö johtunut osaksi korkeista kierroksista, osaksi ihan vaan siitä, että avokulma vain on Nastalle vaikea. Otin pari kertaa avokulmaa yksittäisenä, ja kun siinä epäonnistui viidestä-kuudesta toistosta neljä-viisi, helpotin hommaa lähes suoraan lähestymiseen ja lopetin onnistumiseen. Sitten kaivoin esiin pituuden merkkitolpat, joista rakensin 2x2-keppien aloitusparin kuuteen keppiin. Jätin siis aloitusparin melko auki, ja Nasta tajusi homman juonen helposti. Pienensin aloitusparia ja välillä tiukensin kulmaakin. Lopuksi otin aloitusparin pois ja lähetin Nastan melko kaukaa 90° avokulmaan. Onnistui! Kaksi kertaa peräkkäin! Siihen lopetettiin koko treeni. Välillä treenasin toki Sepsulin kanssa, älkää hyvät lukijani luulko, että treenasin Nastan kuukauden tauon jälkeen henkihieveriin tuolla henkisesti rasittavalla ongelmanratkaisutehtävällä! Mutta niin se vaan meni aika väsyneeksi, vaikka pidin taukoja ja treenasin Seran kanssa välillä. 

Seran treenaaminen oli tosi kivaa. Se tuntui vähän jäykältä (täällä on kuulemma ollut tiet peilijäässä, onkohan jäykistänyt itsensä kävellessään jäällä jäykkänä) - kepit olivat vähän hitaat - mutta hypyt se paineli menemään tosi kivasti, eikä tiputtanut yhtään rimaa! Lopuksi  turret saivat vähän leikkiä hallissa - sitä ne eivät ookaan koskaan aiemmin saaneet tehdä! Tänään oli specialpäivä siis. Nyt mulla makaa jaloissa yksi erittäin väsynyt Nasta. Se antoi kuukauden tauon jälkeen kaikkensa ja se näkyy. 

Otin videolle muutaman toiston koirien kepittelystä ja avokulman vaikeudesta. Tässä ne: 
Nastan eka setti, jossa ohjaajakin on vähän kujalla

Nastan toinen setti, jossa melkein suora keppikulmakin on vaikee
Seran setti

Otsikkoon siis palatakseni: kyllä on ollut koirilla - korjaan, Nastalla! - avoimesti vaikeaa. Arjessa, kun ei ole päässyt aksaamaan (niin, ja sen vuoksi myös Seralla on ollut vähän ankeeta). Ja aksassa tuo kirottu avokulma. Siinäpä meille näköjään projektia talvelle. 

Loppukevennyksenä kuvasarja karvanastasta ja karvansa menettäneestä Nastasta:


Hyvää alkanutta vuotta kaikille ja menestystä harrastusrintamalle! 

Ei kommentteja: