perjantai 30. elokuuta 2013

Törkymöykky!

Ja se on Nasta se! Nimittäin niin innokas, että se suorastaan valuu hurmioituneeseen tilaan. En ainakaan oo keksinyt muuta selitystä tälle: luvassa Nastan törkyvideot, osa 2! 


Videolla Nasta nuolee treeniliiviä ja astuu tyhjää. Ilmaa. Se tekee tuota aina agitauon jälkeen, kuten esim nyt, kun ollaan oltu juoksutauolla. Viimeksi keväällä se teki tuota, kun en päässyt viikkoon-pariin treenaamaan. Ja talvella kun oli pitkä pakkasjakso eikä kehdattu lähteä hallille kävellen, sekä marraskuun lopussa viime vuonna kun Nasta juoksi ekan kerran. 

Meinaako se vaan sitä, että mulla on tosi innokas agilitykoira? Vai onko tähän joku muu selitys? Koiragurut, vastatkaa! 

Seppå on myös kunnostautunut törkymöykky-osastolla. Se on nykyään älyttömän röyhkee ja ahne ruoan suhteen. Ja kun tullaan kotiin. Meillä onkin nyt sääntönä, että koiria ei huomioida millään lailla kotiin tullessa. Tiedän, että joillakin tää on ihan jokapäiväinen juttu, mutta eihän lassieita vaan voi olla huomioimatta! Sera siis napsii kädet mennessään kun sille tarjoaa jotain herkkupalaa ja tunkee suurin piirtein syliin nenänsä kanssa kun syödään. Mulla on sormet verillä treenien jäljiltä kun se haukkaa sormiakin. Mulla on sille komento "nätisti" kun annan herkkua, ja usein se sen osaakin. Mutta lähes yhtä usein ei. Ja tuo meidän kotiintulo! Se ulvoo ja räpsii tassuilla (au, koskee!) ja veljen tyttöjäkin yrittää nuolla naamasta. Se myös usein kirputtaa minua ja Jaakkoa kun on innoissaan, joten on vaan ajan kysymys kun se tyttöjä nuollessaan kirputtaakin vahingossa. Ja lapsen naamaan varmaan koskee kivasti sellanen. 

Tällä viikolla se hyppäsi toista mummin sylissä ollutta tyttöä kohti niin, että nenä kolahti poskeen. Ja itkuhan siitä tuli. Onneks mulla on kuitenkin käsissäni Ihka Oikee Lassie, joka on niin älykäs, että pitää puhua salakieltä ettei se ymmärtäisi. Nimittäin Jaakko ehti tulla yhden kerran kotiin koiria huomioimatta, ja sen jälkeen jokainen kotiintulo on ollut rauhallinen. Myös miun äidin käynti, joka yleensä on aivan kauheeta hulabaloota. Se kyllä taitaa myös vähän paineistua varsinkin kun äiti ei sitä huomioi, sillä eilen se vaan "värjötteli" kauempana kun äiti ei sanonukaan terve. Vasta, kun sanoin "vapaa", Sera uskalsi moikata. Vaikkei se siis minkään käskyn alla ollutkaan. No, huomioimattomuutta jatkakaamme. 

Meiän törkymöykyt! Eka lähtee Varkauteen viikon päästä kisaamaan, toinen ei pääse sillon, kun kolmosluokassa kestäisi niin kauan. Molemmat pääsee sitten kahden viikon päästä tänne Joensuuhun Joan kisoihin törkymöykkyilemään. Sitten olis vielä Mikkelin agit kolmen viikon päästä. Kisakalenteri on siis taas toiminnassa.

Ei kommentteja: