sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

HUPS

Mitenkäs mulle nyt näin on käynyt, että kirjottaminen on jäänyt?! Paljon on kyllä ehditty puuhailla. Kisoissa on käyty, mutta menestystä ei ole paljoa herunut. Nasta on raivonnut rimojen kanssa ja päässyt sylikyydillä pois radalta. Sera on välillä ollut sika ja välillä hieno kontaktinottaja. Aksattu on Niinun koulutuksessa Mikkelissä, omissa kisoissa, sekä kisoissa Savonlinnassa ja Varkaudessa, ja lisäksi JoAn mölleissä ja kisoissakin. Sera on osallistunut vain omiin ja Savonlinnan kisoihin sekä mölleihin. Omissa kisoissa puomi oli kolmanneksi viimeinen este ja kontaktihan jäi ottamatta. Murahdin koiralle ja se taas näytteli hakattua. Tehtiin sitten taas hyppikseltä nolla. Nasta pääsi kahdelta radalta neljästä sylikyydillä pois. Toinen sylikyyti tosin johtui siitä, että Napetti karkasi puomin kontaktilta ilman vapautuskäskyä. Savonlinnassa jokainen Nastan rata keskeytyi sylikyytiin rimojen roiskimisesta. Sera otti hienosti kontaktin ja teki nollan, hyppiksellä tippui pari rimaa. Varkaudessa Nastalta tippui vain kolme rimaa, jokainen oli 65 cm:n korkeudessa. Muuten sieltäkään ei tuloksia kyllä tullut: HYLx3 ja 25vp+yliaikaa 17s ja rapiat päälle, kas kun Nasta ei osannut keppejä! Meidän suurin piirtein vahvinta estettä! Se tuli kolme kertaa toisiksi viimeisestä välistä pois, vaikka varmistelin, juoksin vieressä, autoin eri tavoilla. En halua vahvistaa pois tulemista kiepsauttamalla keskeyttämisen jälkeen vain vikan keppivälin, joten otettiin sitten neljä kertaa alusta. Noiden 15 virhepisteen lisäksi ohjasin Nastan löysässä valssissa pituuden ohi, ja sitten se vielä tiputti takaakiertoriman, joka oli 65 cm:ssä. Siinäpä se 25 virhepistettä sitten olikin kasassa! JoAn kisoissa päästiin Nastan kanssa jokaisella radalla (3 kpl) ihan loppuun asti, kas kun käytiin ihan Maple Yard -leirillä asti toteamassa, että rimojen tippuminen johtuu minusta. En katso koiraa, joten se tiputtaa rimat. Jokaisella ihmisellä pitäisi olla Pete, joka kertoo, että koiran virheet johtuvat SINUSTA. 

Kisojen lisäksi ollaan lomailtu ja mökkeilty. Viikon päästä Sera on 7-vuotias ja käynyt ekat (ja erittäin todennäköisesti vikat) SM-kisansa. Niissä on käynyt myös Nape, joka osallistuu tänä vuonna vain joukkuekisaan. Toivottavasti saadaan Napen kanssa paketti kasaan ja ensi vuonna oltaisiin SM-kisoissa yksilöpuolella. Mitään tulostavoitteita mulla ei edelleenkään ole, mutta jos saadaan yhteistyö rullaamaan Nastan kanssa, ei ole mikään ongelma saada niitä seitsemää nollaa kasaan. Tässä piti olla pari räpellysvideota Niinun koulutuksesta, mutta blogger ei suostu yhteistyöhön. No, kuvia sitten samalta Mikkelin-reissulta!

Juoks

Belgin hyökkäys

On se ihan nättikin!

Koko joukko
Maple Yard -leirilläkin tosiaan käytiin, taas oli mitä mainioin viikonloppu koiramaisessa seurassa. Kuvia ei tullut paljon otettua, mutta tässä muutama: 





Vaikka kaikki bortsut näyttää tismalleen samoilta (eikö näytäkin?!) niin luulen, että jokaisessa bortsukuvassa on kuitenkin eri koira. Ehkä. Tai sitten ei! No, en kyllä tunnista tuota collietakaan. Se saattaa olla Kössi, tai sitten ei. 

Mökkireissukuvia: 
Lapset pöydällä

Tätä harrastettiin koko viikko

Ensin Sera jahtaa Nastaa...

...sitten Nasta Seraa

Ei sen lempinimi turhaan ole "pyllynkääntäjä"

Seran lempipuuhaa

"Mitä se raivoaa?!", ajattelee Nape

Hepuli alkakoon!




Ihana mummikoira <3




Yritän tormistautua ja kirjoittaa seuraavan päivityksen jo ennen juhannusta. Eli heti SM-kisojen jälkeen. Saa nähdä, tullaanko Seran kanssa kultamitali kaulassa takasin! Jos niin käy, lupaan maksaa jokaiselle tätä blogia lukevalle tuhat euroa puhtaana käteen! Nyt kannattaa siis pitää peukkuja!

Ei kommentteja: