Kasvua ja kehitystä

Kisattiin Nastan kanssa oman seuran kisoissa eilen. Menestystä ei taaskaan herunut tulosrintamalla, mutta ai että miten tyytyväinen olen meidän kisasuorituksiin! Tai siis siihen, että yhtäkään rimaa ei rämistelty alas! Nape! Ihana Nape! Vire oli myös ihan hyvä, ainakin ekalla radalla. Toisella radalla meno oli jo vähän ulisevaa, ja vikalla radalla sordino oli poissa täysin ja meno sen mukaistakin. Kirjoitin Facebookiin, että kun kierrokset kasvaa, on jonkin toisen ilmeisesti pienennyttävä, ja Napella se on järki. Kierrokset ja järki kun eivät pysy samassa päässä! Pääosin kuitenkin olen tosi tyytyväinen viikonlopun ratoihin. Niistonkin tein vikalle radalle, vaikka Nasta on viime aikoina kierroksissaan niitä kieltänyt ihan urakalla. Ei vain malta ottaa estettä, vaan pyörähtää edessä ja lähtee sitten jatkamaan, vaikka itse en rynnisi kiireesti pois merkkauksesta. Ne onkin olleet tehotreenissä tällä viikolla ennen kisoja. Silti uskalsin tehdä vain yhden niiston. Muut niistokohdat yritin pyöräyttää peruspyörityksellä ja pääosin onnistuinkin.

Ekalla radalla meno oli vielä ihan hyvää, tuloksena keppienalotusvitonen. Jälkeen päin ajateltuna pakkovalssi alkuun ei ehkä ollut paras vaihtoehto, mutta tehty mikä tehty. Muuten hyvä ja lähes sujuva rata. Pakko kyllä sanoa, että Napella on kyllä hyvät kontaktit! Keinu voisi olla parempi, mutta nuo 2on2offit on kyllä mainiot. Vaikka itse sanonkin. 

Toiselta radalta saatiin tulokseksi hylätty, kun Nape hyppäsi puomin jälkeisen hypyn väärään suuntaan. Ehkä tuolla pyöräytyksellä oli osuutensa asiaan. Hmm. Rata oli muuten taas sujuva ja kiva. Paitsi että minä en juokse. Pitäisi varmaan ruveta harrastamaan juoksemista tuolla agilityradalla, niin saattaisi päästä tuloksiinkin joskus! Vika rata oli sen verran hölmöilyä (paitsi sujuva loppu), että siitä en edes videota taida laittaa. Tässä B-radan hylätty tulos:

Yrsa-Ulpukka on myös kasvanut ja kehittynyt, kuten Napen rimahommatkin. Lähes kaikki hampaat ovat vaihtuneet. Toinen yläkulmuri on vielä paikoillaan, ja vieressä kasvaa uusi hammas. Olen yrittänyt vetää hammasta irti narulelun kanssa, mutta tiukassa on. Toisen yläkulmurin sain irti noin, mutta tämä toinen jäkittää paikoillaan. Nastan kanssa kulmureiden irrottaminen oli helppoa, kun se repi niin mielellään ja hyvällä otteella leluja. Yrsakin repii ja kiskoo, mutta ei niin tiukalla otteella kuin Nape. Katsellaan vielä jonkin aikaa, ja jos ei irtoa, niin on mentävä ehkä poistattamaan se. 

Huomasin muuten, että Yrsa repii ja leikkii lelulla kotona, mutta ei oikein hallilla. Onko se ehdollistunut siihen, että hallilla saa ruokaa? Kotonakaan lelu ei kauhean hyvin kelpaa palkaksi tekemisestä, mutta kuitenkin enemmän kuin hallilla. Pitää ruveta leikkimään Yrsan kanssa hallilla. Joka päivä huomaan sata asiaa, joita pitäisi tuon pennun kanssa "ruveta tekemään", mutta koska en kirjoita niitä ylös (ja vain osan tänne blogiin), en koskaan muista sitten treenata niitä. Tuo leluhomma on kyllä sen verran iso ja tärkeä juttu mulle, että ehkä sen muistan. 

Yrsa on treenannut lähinnä peruuttamista mattokasan päälle (meinasi aina ensin mennä vinoon, ihan kuin sen oikea takajalka ei osaisi yhtä hyvin peruuttaa, toivottavasti se ei merkitse muuta kuin sitä, ettei oikea takajalka osaa yhtä hyvin peruuttaa kuin vasen), hyppyjen ottamista (siis naksuttelen sille hypyn tarjoamista) ja kuuntelemisen jaloa taitoa. Kun vapautan sitä ruoalle, sanon ensin hämysanoja ja epäsanoja kuten "joo", "kel", "sup" tai "jam" ja sen pitää kuunnella tarkkaan milloin tulee oikea vapautussana "jes". Hyvin osaa! Torstaina käytiin hallilla ja Yrsa sai tehdä putken ja kahden ei-linjassa olevan hypyn yhdistelmää. Katsokaapa, miten huonosti minä opetin sitä! Näin käy, kun treenaa yksin ja namin kanssa! Seuraa varoittava esimerkki :D

Onhan Yrsa kasvanut ja kehittynyt myös fyysisesti tuon henkisen kasvun ja oppimisen lisäksi! Se on nyt 24-viikkoisena (?) tasan 12 kiloa kevyt ja 49 cm korkea. Huomaa, että Yrsan korkeuskasvu ei ole nyt vauhdissa: sillä on aivan hirveästi energiaa kaikkeen muuhun! Se riehuu aamulenkillä, se riehuu päivällä, se riehuu illalla ja erityisen paljon kiusaa sekä Nastaa että Seppå-mummia. Hirmuinen rimpula se on. Ja pitkänenäinen. Ja tappeleekin. Perjantaiaamuna se nuuskutteli Seraa, ja yritti astua. Kerkesikin vähän. Sera murahti niin lähti karkuun. Sitten Nape toi mulle jotain lelua ja Yrsa tunki väliin - no mitäpä muuta siitä seuraisi kuin Nastan irvistelyä. Yrsapa irvisti takaisin, mihin Nasta vastasi isommalla eleellä, mihin Yrsa vastasi isommalla eleellä, mihin Nasta vastasi....jne jne saitte varmaan juonesta kiinni? Heitin Yrsan nurkkaan ja Nastan toiseen. Yrsa hyökkäsi myös minun käteeni. En oikein hyväksynyt sitä, joten otettiin mittaa toisistamme henkisellä tasolla. Yrsa yritti olla fyysinen, ja siitä on muistona mulla naarmu kaulassa. Leuasta solisluulle asti se minua raapaisi, sika, kun yritti rimpuilla. Sitten ärähdin ko-vas-ti, ja Yrsakin huomasi, että taitaa olla Anni tosissaan. Joskus saatamme Nastan kanssa olla pulassa tuon tuhmeliinin kanssa! Olen ehkä kirjoittanut tämän ennenkin, mutta itsellenihän minä sitä kuoppaa kaivoin, kun tuhminta Nastanpoikasta meille halusin...

Yrsa 5,5 kk

Nastan perusnenänlepuutus

Hän jäystää kaikkea!

Viikon päästä olisi kisat Varkaudessa, mutta me jätetään ne tällä kertaa väliin. Valitsin hieman toisenlaisen sosiaalisen tapahtuman, nimittäin Lehtiä Ilosaaressa -syysfestarit, joilla esiintyy Egotrippi. Ja Ukkosmaine. Ja joitakin muitakin, enpä vaan muista keitä, sillä noita kahta pääasiassa mennään katsomaan. Parin viikon päästä kuitenkin kisataan Mikkelissä ja siitä viikon päästä Lappeenrannassa. Yrsa tulee mukaan molempiin kisoihin, Seppå saattaa jäädä kotiin, en ole vielä ihan varma. Seppå on jo niin mummi, etten viitsi sitä turhan päiten roudata mukana. Ihan hyvin se kuitenkin porskuttaa lauman mukana vielä, mitä nyt on vähän jäykkis. Henkisesti ja fyysisesti. Seppå on vähän raihnainen. Mutta viisain se on aina.